Osa 6
Palautuminen, stressi ja uni – vatsan toiminnan perusta
Tässä vaiheessa kurssia on hyvä pysähtyä yhden kaikkein tärkeimmän asian äärelle: palautumisen.
Ilman riittävää lepoa keho ei ehdi rauhoittua, eikä vatsakaan toimi optimaalisesti – vaikka ruokavalio, liike ja harjoittelu olisivat kunnossa.
Stressi ja vatsan toiminta ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa hermoston kautta. Suolisto ei toimi irrallaan muusta kehosta, vaan se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa aivojen kanssa.
Kun mieli kuormittuu, myös vatsa reagoi.
Stressaantuneena keho siirtyy niin sanottuun taistele tai pakene -tilaan. Tässä tilassa keho valmistautuu selviytymään, ei sulattamaan ruokaa. Veri ohjautuu lihaksiin, hengitys muuttuu pinnallisemmaksi ja ruoansulatus hidastuu.
Suoliston liike voi muuttua epäsäännölliseksi ja vatsan alueen lihakset jännittyvät. Tämä näkyy helposti turvotuksena, ilmavaivoina, vatsakipuna tai epämääräisenä tukalana olona.
Pitkittynyt stressi voi myös herkistää suolistoa. Tällöin vatsa alkaa reagoida voimakkaammin asioihin, jotka aiemmin eivät aiheuttaneet oireita. Tämä ei tarkoita, että ruoka olisi muuttunut “vääräksi”, vaan että suoliston säätely on kuormittunut.
Tästä syystä vatsaoireet pahenevat usein kiireisinä ajanjaksoina ja helpottavat lomalla tai vapaapäivinä, vaikka ruokavalio pysyisi samana.
Stressi vaikuttaa lisäksi hengitykseen. Kun hengitys on pinnallista eikä pallea pääse liikkumaan normaalisti, suoliston luonnollinen liike heikkenee.
Tämä voi lisätä kaasun kertymistä ja vatsan pingotusta. Siksi vatsaa ei aina saa rauhoittumaan ruokavaliota muuttamalla – usein avain on hermoston rauhoittamisessa.
Uni – tärkein palautumisen muoto
Palautumisesta jopa 95 % tapahtuu unen aikana.
Uni vaikuttaa suoraan hermoston tasapainoon, hormonitoimintaan, vatsan toimintaan ja kehon kykyyn palautua päivän kuormituksesta.
Univaje lisää stressiä, ja stressi puolestaan heikentää unta. Tämä noidankehä näkyy usein myös vatsassa.
Riittävä ja laadukas uni tukee vatsan rauhoittumista, kehon säätelyä ja yleistä jaksamista.
Unella on merkitystä myös kehonkoostumuksen kannalta. Huonosti palautuva keho säätelee nälkää, kylläisyyttä ja energiankäyttöä heikommin kuin hyvin nukkuva keho.
Jos unesi on katkonainen tai nukahtaminen tuntuu vaikealta, pienet iltarutiinit voivat auttaa.
Rauhallinen hetki ennen nukkumaanmenoa, hengityksen tietoinen hidastaminen tai lyhyt rentoutus- tai meditaatiohetki voivat auttaa kehoa siirtymään lepo- ja ruoansulatustilaan.
Alkoholin osalta on hyvä muistaa, että vaikka se saattaa tuntua rentouttavalta, se heikentää unen laatua.
Pienikin määrä illalla voi vähentää syvää unta ja heijastua seuraavan päivän oloon – myös vatsan toimintaan.
Myös kofeiinin ajoitus on tärkeä: viimeistään lounaalla nautittu kahvi ei useimmilla enää häiritse yöunta.
Tehtävät: pysähdy kuormituksen ja palautumisen äärelle
Tehtävä 1: Mikä kuormittaa juuri nyt?
Pohdi hetki, mikä tämänhetkisessä elämäntilanteessasi vie eniten energiaa. Usein ensimmäinen mieleen tuleva asia on osuva.
- Voitko vaikuttaa siihen jollain tavalla?
- Tarvitsetko apua tai tukea joltain toiselta?
- Jos et voi muuttaa tilannetta ollenkaan, voisitko muuttaa suhtautumistasi siihen?
Tehtävä 2: Miten kehosi palautuu parhaiten?
Mieti, milloin olet viimeksi ollut aidosti levännyt tai rentoutunut. Mitä silloin teit? Millainen rytmi tai ympäristö tuki palautumista?
Usein palauttavat asiat ovat yllättävän arkisia: riittävä uni, rauhallinen aamu, syöminen ilman kiirettä, kevyt liike ja hetket ilman vaatimuksia ja älylaitteita.
