MITEN SÄILÖÄ RAVINTOAINEET TALTEEN?

Loppukesästä ja alkusyksystä kotimainen satokausianti on sekä runsaimmillaan että parhaimmillaan. Monet kasvikset ovat laadukkaimmillaan tai saatavilla vain lyhyehkön ajan ja niitä kannattaa hyödyntää tuoreena mahdollisimman monipuolisesti. Samalla osa on hyvä säilöä talteen talven ja kevään ruokailuja rikastuttamaan.

Parasta säilöttävää

Säilö mansikka ilman sokeria?

Tutuimpia säilöttäviä ovat erilaiset marjat sekä omenat, mutta muitakin satokausikasviksia kannattaa varastoida. Säilö lempikasvistesi lisäksi rohkeasti sellaisia, joita et ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi. Eri kasviksissa on erilainen kokoelma ravintoaineita, ja mitä monipuolisemmin niitä käytät – myös talvella – sitä enemmän hyötyjä saat myös hyvinvoinnin kannalta.
Säilöttäväksi soveltuvat erinomaisesti:

  • Marjat. Muista myös karviainen, variksenmarja, juolukka, karpalo sekä ravintorikkaat ruusunmarja ja tyrni.
  • Sienet – toimivat terveellisenä makulisänä tai pääraaka-aineena useissa ruuissa.
  • Hedelmät. Kotimaiset omenat, päärynät ja luumut sekä vain lyhyen aikaa saatavilla olevat tuontihedelmät kuten persikat, nektariinit ja kirsikat.
  • Villiyrtit kuten nokkonen, poimulehti, maitohorsma ja vuohenputki – erittäin ravinteikkaita ja helposti säilöttäviä.
  • Kotimaiset sesonkikasvikset, jotka ovat kesällä maukkaimmillaan ja edullisimmillaan tai joita saa talvella vain ulkomaisina: paprikat, chilit, parsa-, kukka- ja lehtikaali, kesäkurpitsa, kurpitsa, tomaatit ja yrtit.
  • Juurekset etenkin syksyllä: niiden esikäsittely ja säilöminen nopeuttaa ruuanlaittoa ja leivontaa myöhemmin.

Miten säilöä ravintoaineita säästävällä tavalla?

Terveellisiä aineita pullollaan olevat kasvikset kannattaa säilöä ja käyttää niin, että ravintoainehävikki jää mahdollisimman pieneksi. Säilö siis aina mahdollisimman tuoreita aineksia. Terveellisimmät tavat säilöä ovat pakastaminen ja kuivaaminen, sillä silloin ei tarvitse käyttää sokeria tai muita säilöntäaineita. Nämä tavat myös säilyttävät ravintoaineet tehokkaasti, kunhan ne tehdään oikein.

Kesäkurpitsaakin voi säilöä

Kuivaaminen

Kuivaaminen onnistuu ilman hyötykasvikuivuria, kun levität kuivattavat ainekset yhteen kerrokseen pellille leivinpaperille ja pidät 40-asteisessa uunissa uuninluukku hiukan raollaan (laita väliin esimerkiksi patakinnas) muutaman tunnin tai yön yli kunnes ainekset ovat täysin kuivia. Kuivaamiseen sopivat erityisesti juures- ja hedelmäviipaleet sekä yrteistä piparminttu, lipstikka, rosmariini, timjami, salvia ja meirami. Villiyrttejä kuivaamalla ja murentamalla tai jauhamalla saat edullista viherjauhetta esimerkiksi smoothieihin.

Pakastaminen

Marjat ja paloitellut hedelmät voi pakastaa sellaisenaan tai sokeroimattomina tuoresoseina. Myös purjo, paprikat, kukka- ja parsakaalit ja kesäkurpitsat voi leikata käyttövalmiiksi paloiksi ja pakastaa sopivina annoksina ruokia varten. (Kasvisten koostumus pehmenee pakastimessa, jolloin niiden kypsennysaika lyhenee. Lisää ne siten ruokaan myöhemmin kuin lisäisit tuoreena). Nokkonen ja pinaatti sopivat pakastettavaksi sellaisenaan tai ryöpättynä. Käytä ne jäisinä erilaisiin ruokiin, murenna leipä-, lettu- ja pannukakkutaikinoihin tai lisää smoothieen.

Jos olet tulisen ystävä, pakasta kotimaiset chilit kokonaisina pusseissa. Ne on helppo silputa jäisinä ruokiin. Myös yrttejä on kätevää pakastaa pienissä minigrip-pusseissa: leikkaa ne 1-2 cm käyttövalmiiksi oksiksi ja lisää ruokiin suoraan pakastimesta. Erityisen hyvin pakastukseen sopivat basilika, sitruunamelissa, persilja, tilli ja ruohosipuli.

Tomaateista, paprikoista ja sipuleista voi valmistaa salsaa paahtamalla ne nopeasti uunissa, jolloin ravintoainehävikki on vähäisempää. Säädä tulisuutta maun mukaan chilillä ja pakasta annosrasioissa; näin sinulla on erinomaisia keitto- ja kastikepohjia pakastimessa. Juurekset ja osa kasviksista sopivat myös soseina pakastettaviksi. Höyrytä ne kypsiksi niin vältät vitamiinien ja kivennäisaineiden liukenemisen keitinveteen. Porkkana-, palsternakka-, punajuuri-, kukkakaali- ja kurpitsasoseet mehevöittävät leivät ja leivonnaiset ja niillä voi korvata osan ohjeen rasvasta. Lisäksi soseita voi hyödyntää kastikkeissa, keitoissa, tahnoissa ja tuorepuuroissa.

Hillot ja soseet

Myös hilloa ja soseita voi tehdä terveellisesti. Valmista ne keittämisen sijaan haudutuskattilassa ja uunissa kypsentämällä (hedelmät). Hillosokeria ei tarvita, hedelmät hautuvat makeiksi ja hyytelöityvät sisältämänsä pektiinin ansiosta. Marjahillot voi sakeuttaa chiasiemenillä (lisää haudutusvaiheessa mukaan 3-4 rkl / 500 g marjoja) ja makeuttaa tarvittaessa lorauksella hunajaa (1-2 rkl / 500 g marjoja). Marjoille riittää lyhyt haudutus. Pakasta hillot, jolloin ne säilyvät ongelmitta.

Sokerilla vai ilman?

Villivadelma

Marjat happanevat jonkin verran pakastuksen aikana, kun niissä olevia sokereita hajoaa. Sen sijaan ravintoaineiden säilymisen kannalta sokeria ei tarvitse lisätä. Se säästää kyllä hieman marjojen C-vitamiinia säilytyksen aikana mutta suurempi merkitys on sillä, että ne pakastetaan mahdollisimman tuoreina ja käytetään jäisinä tai nopeasti sulatettuina. Pakastamisen suurin ravintoainehävikki syntyy nimittäin sulatuksen aikana. Myös pitkä säilytys lisää ravintoainehävikkiä, joten käytä säilömäsi tuotteet seuraavaan satokauteen mennessä.

Mitä sinä tänä vuonna säilöt?

Syysterkuin
Ravitsemusterapeutti-Sanni

Jätä kommentti