Pullanhimo tietoisuusharjoituksena

Tilanne: Suklaa/karkkipussi/pulla astelee polullesi. Mitä teet?

Nautitko herkusta täysin rinnoin, joka kerta kun kohtaatte? Vai taisteletko tahdonvoimasi kanssa, jotta valitsisit terveellisemmän vaihtoehdon?

Mää olen itse pullan suurrakastaja, enkä yritä ehdottaa pullaboikottia. Ei ei, pois se minusta.

Joskus kuitenkin tuntuu että joku ihan muu kuin itse tekee ruokapäätöksiä. Kaveri ottaa kahvilassa pullaa, ja on pakko itsekin ottaa. Työkaveri sanoo jotain ilkeää, ja pitää saada suklaata lohdukkeeksi. Työviikko oli tosi rankka, ja täytyy rentoutua viinin avulla.

Joissain tilanteissa oma kontrolli ruoka- ja juomavalintoihin tuntuu olevan valovuosien päässä. Silloin voi miettiä, haluaako tyytyä olemaan tilanteen uhri vai voisiko asialle tehdä jotain?

Ehdoton kieltolista ei toimi yleensä psykologian kannalta järin hyvin: harva löytää herkkulakolla tasapainoista ja tervettä suhdetta ruokaan. Pahimmillaan kielletty hedelmä huutelee yhä lujempaa omaa nimeä ja kun repsahtaa omista säännöistä, tulee helposti ylensyötyä, josta seuraa paha olo ja paha mieli.

No mitäs ihmettä tilanteessa sitten pitäisi tehdä?

Herkkuhimon hetki on oikeastaan aivan oivallinen tilaisuus kehittää itsetuntemusta ja elämänhallintaa! Kun ärsyke herkutella tulee, ota hetki ja tunnustele sitä tunnetta.

Pysähdy. Hengitä.
Missä kohti kehoa se tunne tuntuu?
Kuinka voimakas se on?
Jos dokumenttiryhmä kuvaisi sitä, miten se esitettäisiin ulkopuolelta ja objektiivisesti?
Ole tunteen kanssa yrittämättä muuttaa sitä. Tunne vain.

Kun irtaudut ikään kuin ulkopuolisen silmin tunnustelemaan herkkuhimoa, saat tilaa ärsykkeen ja toiminnan välille. Et siis reagoi silmänräpäyksessä kuten aiemminkin, vaan saat hetkisen aikaa vastata ärsykkeeseen tietoisemmin.

Tällä tutkiskelulla ja hidastamisella ärsykkeen terävin kärki tasoittuu, ja saatat huomata, ettei sinulla itse asiassa teekään kovasti mieli pullaa. Tai että voit ihan hyvin valita tuorepuuron pullan sijasta himosta huolimatta, koska siitä tulee parempi olo.

Joskus taas vielä tietoisen rauhoittumisen jälkeenkin pulla voi tuntua hyvältä idealta, koska välillä herkuttelu on paikallaan, ja sitäkin mahtuu terveelliseen ruokavalioon. Pienen tunnusteluhetken jälkeen pulla kuitenkin myös maistuu paremmalta, sillä olet tehnyt päätöksen tietoisesti ja hyvällä omatunnolla. Retkahduspullat maistuvat aina hieman syyllisyydelle, ja se ei ole kovin herkullinen mauste.

Ehdotan, että ensi kerralla kun herkkuhimo iskee, ota se kiinnostavana tutkimusmatkana itseesi. Mistä herkkuhimo kertoo: Oletko nukkunut huonosti? Stressaako työjutut? Söitkö liian kevyesti lounaalla? Kun tunnistat pullaärsykkeesi, voit vastata niihin fiksummin tai nauttia pullasta enemmän.