Sokerikoukussa?

Ihan pakko saada makeaa joka päivä, tai ainakin monta kertaa viikossa. Tarve on niin suuri, että sitä voisi parhaiten kuvata sanalla riippuvuus. Eikös niin? Aika monelle meistä juu.

Vaikka ilmiö vaikuttaa yleiseltä ja todelliselta, tieteellistä näyttöä sokeririippuvuudelle ei löydy fysiologisessa mielessä (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27372453). Ilmiö näyttäisi liittyvän enemmänkin häiriintyneeseen ruokasuhteeseen kuin neurokemialliseen vaikutukseen.

Kun yritetään nipistää ruokailuista, makeanhimo kasvaa suuremmaksi. Kun tähän lisätään kielletyn hedelmän vetovoima, alkavat sokerikoukun ainekset olla valmiina.

Nämä keinot ovat yleisiä, mutta itse asiassa lisäävätkin epätoivottua käyttäytymistä: 

❌ Täysi kieltäytyminen / herkkulakko

❌ Identifioituminen sokeriaddiktiksi

❌ Laihduttelu elämäntapana ja pyrkimys syödä mahdollisimman vähän

Parempia ratkaisuja ovat:

? Riittävä ja laadukas uni, koska univajeessa mielihyväsyöminen korostuu

? Riittävä ja säännöllinen oikean ruuan syöminen (myös hiilarien!)

? Ruokasuhteen parantaminen (ruoka ei ole vihollinen)

? Stressinhallinta, sillä moni käyttää makeita ruokia helpottaakseen stressiä hetkellisellä mielihyvällä

? Tunteiden säätely ja tietoisuusharjoitukset. Yksi tapa katkaista sokerihimon terävin kärki on opetella olemaan tunteiden kanssa ja käymään ne läpi. Nappaa tähän tarkoitukseen harjoitus täältä.

Hyvä uutinen tässä on se, että tilanne ei ole ollenkaan niin toivoton kuin olet kuvitellut. Kun teet pieniä parannuksia uneesi, syöt sallivammin ja riittävästi, makeanhimo vähenee.

Parasta hommassa on kuitenkin se, että pystyt ottamaan itse vastuuta valinnoistasi aiempaa helpommin ja terveellisemmästä elämästä tulee vaivattomampaa.